Huttusten sukujen väliset suhteet 1500-1700 -luvulla Ylä-Savossa
Alla on esitetty Jarmo Paikkalan kirjoittaman Huttusten sukukirjan1c jaottelun mukaisesti sukulaissuhteet Ylä-Savolaisista Huttusista.
Varhaisten Ylä-Savolaisten Huttusten sukukuntien tutkiminen varhaiselta 1500 luvulta alkaen on jäänyt melko vähälle ja syynä on pääosin kirkollisten asiakirjojen puuttuminen kyseisenä aikakautena.
Kuitenkin erilaisia asiakirjoja on laadittu jo 1500 luvulta alkaen Ylä-Savon alueellakin, joista esimerkkinä ovat erilaiset veronkantoluettelot, sotilasasiakirjat, asutusluettelot maa- ja henkikirjat. Näiden asiakirjojen tietoja yhdistelemällä voidaan muodostaa kuvaa perhekunnista. Nämä asiakirjat perustuvat mainintoihin yleensä täysi-ikäisten miespuolisten henkilöiden tietojen kirjaamisesta. Naispuolisia henkilöitä nimetään vain harvoin, mutta esimerkiksi Savon Tuomiokirjatietokannassa naisiakin mainitaan yleisesti nimillään esimerkiksi puolisoiden tai sisarusmaininnoissa.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää Huttusten perheiden esipolvia aina Huttusten saapumisesta Ylä-Savoon n.1540 luvulla aina 1700 luvulle saakka ja asettaa nämä perhekunnat sukujuonnoiksi varhaisimpiin havaintoihin Ylä-Savossa.
Esi-Isät
Varhaisimmat maininnat asiakirjoissa Huttusista ovat:
1 Lauri (Ollinpoika) Huttunen, joka asui Sonkajärven Petäjäjärvellä jo 1550-luvulla
2. Juntti eli Jöns/Jussi Huttunen, oli myös Ollinpoika ja asui v.1550 Sonkajärven Vänninmäerssä
3. Markus Pekanpoika Huttunen, edellisten serkku, joka asui Iisalmen Viitaanahossa
ja maaomistukset olivat Iisalmen Viitaanjärven ja Kilpisaaren alueella
Savon asutustutkimuksessa on osoitettu, että Laurin ja Juntti Huttunen olivat veljeksiä ja Markus vastaavasti oli Laurin ja Juntin isän Juvan Rantoisissa asuneen Olli Huttusen veljen poika eli ensimmäinen serkku.
Tutkimuksen edetessä kolmanteen sukupolveen näiden kantaisien lapsista voidaan huomata, että Markus Huttusen sukujuonto katkeaa Ylä-Savossa. Jäljelle jäävät vain Lauri Huttusen jälkeläiset Sonkajärven Petäjäjärvellä ja Jussi Huttusen jälkeläisten perheet, joiden asuinpaikaksi vakiintuu Sonkajärven Vänninmäki. Saattaa olla, että Markus Markuksenpoika kuoli noin 1630 luvun loppuvuosina. Vuoden 1644 ruotutalojen listassa mainitaan ainoastaan Markus Huttuses enkla. Jäljelle jääneet olivat todennäköisesti perineet nämä maaomistukset.
Perhekunnat kasvavat
Sonkajärven Vänninmäki on ollut Jussi Huttusen sukuhaaran ydinalue pitkään 1600-luvulla, josta Huttusia on siirtynyt Kilpisaareen sekä Ruotaanmäkeen ja Viitaalle. Mm. Pekka Jöraninpoika Huttunen s. 1590 on tullut Kilpisaareen Vänninmäeltä. Tämä voidaan todeta mm 1625 Tavinsalmen myllytulliluettelosta. Niin ikään Ruotaanmäen Juho Juhonpoika Huttusen isä näyttää asuneen Vänninmäellä. Samasta paikasta Markus Jussinpoika Huttunen s. 1590 on muuttanut Viitaalle kuten 1635 Iisalmen maakirjasta ilmenee.
Sonkajärvi-Petäjäjärvi alueella Huttusten asutus on ollut vakiintunutta ja Huttusia on siirtynyt vastaavasti Oinasjärvelle sekä Viitaalle ja Rutakkoon. Oinasjärven Lauri Ollinpoika Huttusen
s. 1628 isä Olli Laurinpoika Huttunen s.n.1590 asui Sonkajärvellä ja hänen isänsä Sonkajärven Petäjäjärvellä. Sonkajärven Antti Laurinpojan s.n. 1550 jälkeläisiä mm Pekka Antinpoika muuttaa Viitalle ja hän löytyy 1635 Iisalmen maakirjasta. Rutakon ensimmäinen Huttunen oli Markus Markuksenpoika Huttunen (tämän isä oli Markus Jussinpoika Vänninmäeltä) joka näyttää tulleen sinne Viitaalta.
Huttuset ottavat uusia sukunimiä
Sukuyhteyksiä selvitettäessä käy ilmi, että varhaiset Huttuset ovat ottaneet myös toisia sukunimiä käyttöön. Tarve uusille sukunimille on ollut ilmeinen, koska saman sukunimisiä Laureja, Antteja ja Jusseja on ollut jo melkoinen määrä
Esimerkiksi Vänninmäellä syntynyt ja Viitaalle muuttanut Antti Huttunen otti hauskan sukunimen Pyllikäs, joka sukunimi muuttui pian Pykäläiseksi. Näiden sukujuontojen havaintoja Ylä-Savosta voidaan seurata aina näihin päiviin saakka. Toinen sukunimi on Sourulainen. Tämä viittaa Huttusiin jotka ovat asuneet todennäköisesti lähellä Sourun saarta, lähellä Iisalmea. Jokelainen sukunimikin voidaan liittää Huttusiin, koskapa useissa asiamerkinnöissä mainitaan Jokelain eller Huttuin. Sotilassukunimistä mm Huus ja Huuk löytyy runsaasti asiakirjamerkintöjä sotilas- ja kirkollisissa asiakirjoissa.
Yhteenvetoa suvun elinvoimaisuudesta
Tutkimusaineistosta voidaan todeta edetessä kohti 1700 lukua, että Jarmo Paikalan Huttusten toimittamassa sukukirjassa (Huttusten suku painos 1c) esittämä sukuhaarajaottelu Ylä-Savon sukukunnista on perusteltu ja varhaisempien sukujuontojen eteneminen tukee hyvin kirjassa esitettyyn sukuhaarojen jaotteluun.
Hyvällä mielin tutkimuksen edetessä asiakirjoista voidaan lisäksi havaita, että Huttusten perhekunnat ovat säilyneet paljon elinvoimaisempana kuin mitä sukukirjassa annetaan ymmärtää.
Henkilöiden tarkka yksilöinti vanhempiinsa on haastavaa mm. asiakirjojen vaihtelevan kirjaustavan vuoksi. Myös henkilöiden kuolemat ja muutot paikkakunnalta eivät tule usein esiin. Tässä piilee virheen mahdollisuus sukupolvijaottelun ja henkilöiden todellisen eliniän suhteen asiakirjojen sisällössä. Asiakirjalähteistä voidaan ilolla todeta, että tutkimuksen edetessä 1700 luvun alkuvuosikymmenille, perhekuntiin löytyi vielä joukko uusia perheitä jatkamaan Huttusten sukua eteenpäin. Elettiihän tuolloin elettiin maamme historian vaikeita vihan vuosia.
Tutkimukseen kirjatut henkilöt on kirjattu Geni.con sukututkimusohjelmaan lähdetietoineen, tai yhdistelty genissä olemassa oleviin tutkimustietoihin sukujuonnoissa.
Kuopiossa 7.12.2023
Heikki Huttunen