Matti Huttunen 90 vuotta

Kuopion Puijonlaaksossa, ostoskeskuksen läheisyydessä, liikkuu hyväntuulinen mies. Ikäisekseen hän on suoraselkäinen ja valmissanainen. Maailmaakin eläessään nähnyt ja monipuolisen kokemuksen eläessään itselleen hankkinut. Käytännön arkielämän töissä ja elämäntaidoissa häntä voisi tituleerata vaikka mestariksi, mutta eipä taida Matti titteleistä paljon välittää. Matti Mikko Johannes syntyi Sylvi ja Mikko Huttusen toisena lapsena 14.1.1934 poliisi Mikko Huttusen perheeseen. Matin …

Matti Huttunen 90 vuotta Lue lisää »

Tarinat elävät sukupolvelta toiselle

Lehtijutun pohjalta kertomusta on muokannut Heikki Huttunen. Kuvat Sonkajärven paikallislehti Miilusta Siskoni Päivin poika Aki lähetti minulle eräänä päivänä kuvan, jonka hänen ystävänsä oli pistänyt WhatsUpilla. ”Katoppas Heikki onko nämä sukua” -sanoi Aki. Avasin kuvan ja huomasin sen olevan Miilu -lehdestä, joka on Sonkajärvellä ilmestyvä paikallislehti. Lehden ilmestymispäivä oli 1.7.1981. Ovatpa hyvinkin sukua, sanoin Akille. …

Tarinat elävät sukupolvelta toiselle Lue lisää »

Isokiven Huttuset

Alla oleva kertomus on alkujaan kirjasta Hämmeen Huutoo Savonmualta. Kertomusta on muutettu lisäämällä kirjoitukseen tarkennettuja tietoja. 1920-luvun alkupuolelta alkaen Isokivi-niminen tila oli Taipaleenkylän Hutusta lähtöisin olevien Huttusten omistuksessa. Juho Huttusen s.1883 isä Juho Eliaksenpoika Huttunen s.1837 oli Taipaleen Huttulan toiseksi viimeisen isännän Elias Ollinpoika Huttusen s.1790 poika. Juho Eliaksenpoika s.1837 Huttunen muutti Taipaleesta Karttulaan vuonna …

Isokiven Huttuset Lue lisää »

Silloin ennen häitä juhlittiin toisin kuin nyt

Tämän päivän hääkulttuurin tavat ovat toisenlaiset kuin ennen aikaan. Pariskunnan hääjuhlaan osallistuu sekä sulhasen ja morsiamen sukua. Muut kutsutut vieraat ovat pääosin kaveripiiriä. Puolisot saavat toisensa kirkossa tai maistraatissa, aiemmin vihkiminen suoritettiin pääosin kirkossa. Ennen häävieraat tulivat juhlimaan häitä sulhasen kotiin, nykyisin juhlapaikkana on erityinen tila, juhlatalo tai ravintola. Nykyisin harva tietää, että morsiamelle vietettiin …

Silloin ennen häitä juhlittiin toisin kuin nyt Lue lisää »

Nälkävuodet 1867-68

Nälkävuosien kiroja Menneinä vuosisatoina ihmiset joutuivat elämään luonnon rajaamilla ehdoilla. Hyvä viljavuosi takasi elämän jatkumisen entiseen tapaan seuraavaan satoon saakka, huono pani nälän kurnimaan vatsassa. Normaalivuosinakin hädin tuskin riittävästi ravintoa saavat mökkiläiset ja loiset joutuivat ensimmäisinä kärsimään nälästä. Ankarimpina nälkävuosina puute kosketti koko väestöä. Nälkä ja erilaiset kulkutaudit veivät ennenaikaiseen hautaan suuren määrän pielaveteläisiä vuosina …

Nälkävuodet 1867-68 Lue lisää »

Vieremän Haajaisten sukuhaaraa

Antti Ollinpoika Huttunen s.1696 lienee ollut eläessään toiminnan miehiä. Hän lähti jo nuorena miehenä Pielaveden Taipaleesta omille ansioilleen ja sai työtä Partalan Puustelliin vänrikki Aminoffin tallirenkinä. Oman elämänsä suuntaa hakiessaan hän koki romanssin Magdaleena Kyllöttären kanssa ja suhteesta syntyi poika nimeltä Antti. Käräjillä Antti vastahakoisesti tunnusti lapsen omakseen, mutta suhde Magdaleenan kanssa ei enää jatkunut. …

Vieremän Haajaisten sukuhaaraa Lue lisää »

Aholan Kotiseutumuseo Keiteleen Vuonamonlahdella​

Keiteleen  kotiseutumuseona on vuodesta 1979 lähtien toiminut Keiteleen Vuonamonlahdella Aholan talo. Museotiloina ovat talossa kaksi tupaa, välissä porstua, kaksi kamaria ja keittiö. 1850-luvulta lähtien talon myymiseen 1977 saakka taloa isännöi Huttusten suku. En­simmäinen  isäntä oli nimeltään Ananias Juhonpoika Huttunen, Taipaleen Juho Huttusen poika. Juhon veli Salomon oli Taipaleessa taitava puuseppä, ja hänen töitä on valtaosa …

Aholan Kotiseutumuseo Keiteleen Vuonamonlahdella​ Lue lisää »

Tutkimus Huttusten sukujen välisistä suhteista ylä-savossa

Huttusten sukujen väliset suhteet 1500-1700 -luvulla Ylä-Savossa Alla on esitetty Jarmo Paikkalan kirjoittaman Huttusten sukukirjan1c jaottelun mukaisesti sukulaissuhteet Ylä-Savolaisista Huttusista. Varhaisten Ylä-Savolaisten Huttusten sukukuntien tutkiminen varhaiselta 1500 luvulta alkaen on jäänyt melko vähälle ja syynä on pääosin kirkollisten asiakirjojen puuttuminen kyseisenä aikakautena. Kuitenkin erilaisia asiakirjoja on laadittu jo 1500 luvulta alkaen Ylä-Savon alueellakin, joista esimerkkinä …

Tutkimus Huttusten sukujen välisistä suhteista ylä-savossa Lue lisää »

Miehuullinen ruotumies Heikki Vältti​

Pielaveden pitäjässä elää Heikki Vältti (Feldt) ja on torpparina tilalla n.o 7 Jylhän kylässä. Syntynyt w.1785 on hän wielä riskin ja miehuullisen näköinen, ja että sodassa mies on ollut, todistaa rinnassa loistawa hopeinen urhoolIisuusmitali Jonka sai Pyhäjoen tappelussa, missä kiwäärin kuula oli mennyt vasemman jalan jalkopöytään ja kantapäästä ulos. Tätä haawaa neliä kuukautta sairastettua sai …

Miehuullinen ruotumies Heikki Vältti​ Lue lisää »