Alla oleva kertomus on alkujaan kirjasta Hämmeen Huutoo Savonmualta. Kertomusta on muutettu lisäämällä kirjoitukseen tarkennettuja tietoja.
1920-luvun alkupuolelta alkaen Isokivi-niminen tila oli Taipaleenkylän Hutusta lähtöisin olevien Huttusten omistuksessa. Juho Huttusen s.1883 isä Juho Eliaksenpoika Huttunen s.1837 oli Taipaleen Huttulan toiseksi viimeisen isännän Elias Ollinpoika Huttusen s.1790 poika. Juho Eliaksenpoika s.1837 Huttunen muutti Taipaleesta Karttulaan vuonna 1891 torppariksi. Isokiven ensimmäinen isäntäpari oli Juho Huttunen s.1883 ja hänen puolisonsa Hilja Maria Saastamoinen s. 1884. Juho oli aiemmin torppari ja hänelle erotettiin Halla Osakeyhtiön omistamasta Kuusisalon tilasta oma tilus 8.9.1922. Tämä tilus, jonka nimeksi maakirjaan merkittiin Isokivi, tuli Juhon omistukseen niin sanotun torpparivapautuslain nojalla.
Juho ja hänen poikansa Erkki Huttunen rakensivat ja raivasivat paikalle pientilan, joka aikaa myöten kasvoi elinkelpoiseksi maatilaksi.
Erkki Huttunen harjoitti Isokiven tilanpidon lisäksi kalastusta nuotan ja useiden kymmenien verkkojen avulla. Erkillä oli palkattua työvoimaa apurina kalastuksessa. Saaliskalat myytiin pääasiassa Kuopion kasvaville markkinoille.
Pielaveden ja Keiteleen Sanomat kuvasi tilan näkymiä ja tuntoja 16.10.1975 näin:
Isokivessä uskotaan vielä maanviljelyn tulevaisuuteen:
Sukupolvesta toiseen kulkeneen tarinan mukaan Taipaleen Hutun 12‑päisellä veljessarjalla oli vain yhdet päällyshousut noin puolentoista sataa vuotta sitten, mutta myöhemmin sarkahousuja 24:t, jokaisella kahdet housut.
Tämän tarinan kertoi Pielaveden Kuivaniemen Isokiven vanha isäntä Erkki Huttunen ja muita sukuun liittyviä pakinoi hänen emäntänsä keiteleläissyntyinen Liisa, omaa sukuaan myös Huttunen.
Isokiven omisti heidän poikansa Eero yhdessä emäntänsä Anna-Liisan kanssa. Tilan alkuperäinen koko oli 35,45 ha, mutta ostojen kautta on saatu maata lisää. Nykyinen pinta-ala on 88 ha ja siitä viljeltyä 12 ha. Karjaa on yhdeksän lypsävää sekä hiehoja. Isokiven tilan pääelinkeino on maanviljely, mitä nuori isäntäväki innolla harrastaa. Talossa on parhaillaan menossa navetan laajentaminen. Vanha navetta sisustetaan uudelleen ja siihen liitetään myös talli, mutta ensi kesän suunnitelmiin kuuluu vielä lisälaajennus, sillä nuoren isäntäväen tavoitteena on 15 lypsävän saaminen.
Eero ja Anna‑Liisa olivat työteliäitä nuoria ihmisiä, mutta sitä näyttää tulevan myös kolmannen polven edustajista. Viisivuotias Jarkko Sakari on jo kova työmies. Kun savimultapohjaisesta metsästä tehtiin uutta peltoa 60 aaria, olivat pienet pojat töissä kantamassa mm. työkaluja. Sattui niin, että heiltä katosi kirves. ”Jos löyvvän sen, se kuuluu minulle”, vakuutti poika. Tämä tietää sitä, että lapset eivät pelkää kirvestä eikä kuokkaa. Isokiven tulevaisuus näyttää taatulta. Talo on ollut vasta toista vuotta nuoren isäntäväen nimissä. Sähköt saatiin kylään, tarkalleen 1.10.1973. Jo sitä ennen oli Isokiven navetassa lypsykone helpottamassa töitä. Nyt noudetaan maito tilatankista. Viljelyä hieman haittaa noin kymmenen kilometrin päässä oleva toinen tila, jossa on maata kolmisenkymmentä hehtaaria, josta viljeltyä kuusi hehtaaria.
Kuluneena kesänä on tehty maasäiliöön toistasataa tuhatta kiloa AIV‑rehua ja pöntössä sitä on noin 35 000 kiloa. Tilan pelloista on viljan kasvussa neljä hehtaaria, laitumena kolmisen hehtaaria ja loput heinällä. Isäntäväen ikä on paras mahdollinen, molemmat ovat 27‑vuotiaita. Jälkikasvua ovat viisivuotiaat kaksoset Jarkko ja Marko sekä nelivuotias Pekka. (Pielaveden ja Keiteleen Sanomat 16. 10. ‑75 artikkeli ja kuva)
_________
Noin toiveikkaat olivat siis näkymät 70‑luvun puolivälissä. 1980-luvun maatalouden ylituotanto, voi ja munavuoret sekä maatalouden rakenteelliset vinoumat johtivat siihen, että tiloja alkoi kaatua kannattamattomina. Näin kävi myös Isokivessä. Tuona aikana maataloudessa investoitiin rakennuksiin ja koneisiin enemmän kuin muuttuneissa olosuhteissa kyettiin saamaan tuloa.
Lehtiartikkelissa mainitun tarinan Taipaleen Huttulan 12 pojasta on hieman liioiteltu. Ensimmäisellä Taipaleen Huttulan isännällä Olli Paavonpoika Huttusella oli kahdesta avioliitosta 8 poikaa ja 3 tytärtä. Harvinaista kyllä, kaikki lapset olivat vielä elossa vanhan isännän kuollessa 1741.
